...ei mikään meitä erota!Toi vaan kuvaa niin hyvän meitä kolmee, mua, tanskalaista Signee ja keski-suomalaista Annii, joista molemmat on mua muuten pari vuotta vanhempia. Noi kaks upeutta oli meillä viikonloppuvisiitillä, ja meillä oli ihan sika hauskaa!
Perjantaina oltiin kaikki vähän väsyneitä raskaasta viikosta tai matkustamisesta, ettei mitään suurempaa sille päivälle keksitty. Jälleen näkemisen riemu taas oli sitäkin suurempi, kun löysin vähän eksyneen näkösen Signen Helsinki-Vantaan lentokentältä. Ja kun päästiin kotiin, Anni odotti meitä kauniina niinkun aina, ja voi sitä onnee ku oltiin taas yhessä!
Lauantaina käytiin shoppailureissulla huimaakin huimemmassa Hämeenlinnan keskustassa. Rahattomana mä vaan raahauduin perässä, mutta hauskaahan meillä oli! Tytöt löysi ittelleen kivoja viemisiä takais kotiin, ja Signe koki suuren makuelämyksen suomalaisessa hesburgerissa (;
Henkkamaukasta Anni ja Signe osti kasvomaskin, jota illalla testattiin. Mun näämä näyttää tosi erillaiselta, koska mulla oli oma erinäkönen maski kotona. Toisaalta toi mun myös kuivuu mun naamalle kun sementti ja oli aivan järkyttävän epämiellyttävä. Muutenkin se teki iholle vaan hallaa, mutta se voi tietty johtua siitä, että H&M kasvonaamiot ei oo tarkotettu säilytettäväks joulusta tähän asti pienessä foliopussissaan, haha :D
You are both like bigsister to me!
Sunnuntai aamu alko taas tallilla (ihan niinkun kaks aikasta herätystä ratsastuksen takia ei riittäis). Kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa 5-vuotiasta Ullabellaa. Ihan miellyttävän puoleinen arabi-vauva, mutta ehkä omat taidot ei näin nuoren lahjakkuuden alun kanssa oo mikään paras vaihtoehto. Ei sillä, ei se munkaan käytössä pilalle menis, mutta ei se siitä paraniskaan.
Tää viikonloppu lentokentälle nauttimaan Starbucksista, omnom. Annii nään todennäkösesesti aiemmin, mutta Signen ikipirteää naamaa pääsen näkemään vasta ens kesänä, ja ikävä kyllä iskee jossain kohtaa.
♡:llä Heini
